Ei mitaan asiaa

Selvisin hengissa eilisista tarjoiluista. Kyseessa oli jotku kirkkobileet ja astioiden keraily (lujaa) laualavien ja tanssivien hihhulien keskelta oli aika tyolasta. Sitten tiputtelin pari tippaa jotain kalarasvaa jonkun pennun reisille, mutta ei mitaan vakavampaa. Mielummin olisin kylla laulanut alasti kaikkien niiden edessa saksalaisia juomalauluja kuin tarjonnut lohta kuumalta tarjottimelta. Ne hihhulit tulee muuten taas kahden viikon paasta.

Minua luultiin myos irlantilaiseksi. Hihii.

Tyonkuva

No nyt kun olen taalla jo jonkin aikaa pyorinyt niin osaan ehka jo vahan sanoa mita taalla tyoaikana teen. 5 paivaa tyota viikossa ja kaksi vapaata. Olemme Annikan kanssa tehneet samoja vuoroja.

Eli olemme Annikan kanssa aamupalatarjoilussa aamuisin. Tanaan oli oikein mukava aamu ja kukaan ei ilmestynyt paikalle, vaikka me kiirehdimme laittamaan paikkoja kuntoon jo klo 7.00. no eipa tarvitse huomiseksi tayttaa mehukannuja ja hedelmakulhoja. Sitten jos joku olisi sinne ilmestynyt olisimme kyselleet ottavatko teeta vai kahvia, ja haluavatko kenties paahtoleipaa. Ammupaltarjoilu menee ihan mukaavasti kun asiakkaita on vahemman kuin 30, sitten kun on lahes 80 ruokittavaa menee vahan mutkikkaammaksi. Kun kaikki ovat saaneet aamupalansa paastaan me syomaan se mita aamupalasta on jaanyt jaljelle :) Oman aamupalan jalkeen taytyy viela siivota paikkoja ja tehda juoksevia hommia(aterimien kiillotusta...). Sitten voikin kirjautua ulos n. 11.00 maissa. Yleensa jos on aamuvuorossa eika jatka paivavuorossa, taytyy tulla viela sitten iltavuoroon.

Jos ei paase viela 11.00 jalkeen pois tarkoittanee se sita etta on joutunut paivavuoroon. Paivavuorossa saa juosta ja kantaa tavaroita. Konfrenssivieraat juovat uskomattomia maaria kahvia, teeta, vetaa ja muita litkuja. Lisaksi pitaa roudata kaiken maailman likaisia lautasia yms. Paivavuorot on siita mukavia, etta mita luultavimmin ehtii illalla pesemaan pyykkeja ja hoitamaan omia asioitaan.

Iltavuorot ovat kaikkein pelottavimpia. Silloin joutuu kysymaan asiakkailta illalistilauksia ja parhaimassa tapauksessa selostamaan mita jokin ruoka on. Yleensa minulla ei ole kuitenkaan harmaintakaan aavistusta mita mikin ruoka on, joten asiakkaat saavat itse arvuutella mita listalla on. Onneksi tata kamalaa tyota voi paeta myos keittiioon, jossa voi keskitty esim. aterimien kiillotukseen. Se on muuten ainoa asia, jonka minakin jo osaan ilman ongelmia.

Tana iltana meille on tulossa 200 ihmisen ryhma illaliselle. Sali on ahdettu tayteen tuoleja ja poytien valissa on tilaa kulkea n. 40 cm. Toivon kovasti etten joudu tarjoilemaan tuolle ryhmalle, vaan paasen ihan tavalliseen ravintolahommaan. Nimittain siella salissa taytyy harjoittaa jotain silver-servingia, josta minulla ei ole harmaintakaan aavistusta. Olen kuullut jotain etta ruoat laitettaisiin suoraan asiakkaiden lautasille tai jotain... Minulla on jo vaikeuksia kahden kuuman lautasen viemisessa! Miten voisin kantaa jotakin suuuurta tarjotinta ja viela tarjoilla siita, kun liikkumatilaakaan ei juuri ole?

Edinburgh

Koska meilla piti olla kaksi vapaapaivaa perakkain, niin paatettiin lahtea Annikan(kuvassa) kanssa Edinburghiin. Meno-paluu maksoi n. £10 eli jotain 15 euroa. Juna oli siisti lahijuna ja Perthin asemahan on ihan meidan hotellia vastapaata, etta ei ollut pitka kavelymatka.

Kavi siina mielessa huono tuurin, etta juuri matkapaivana paatti sitten taivaalta tulla heti kunnolla lunta/vetta/rantaa. Koska tiesin kenkieni olevan vedenkestamattomat, viritin muovipussiviritelman villasukkieni turvaksi. Ei tarvittu kuin kaksi askelta ja kas vain muovipusseista huolimatta matka jatkui kostein jaloin. Tuuli oli myos niin mukava, etta sateenvarjoistakaan ei ollut suurempaa hyotya. Lahinna ne ovat vaarallisia, kun saattavat yhtakkia rapsia jonkun paalle.

Burghissa sitten mentiin kiertelemaan Museum of Scotlandiin vahaksi aikaa, etta saatiin jalat kuivaksi. Sen jalkeen pyoritttiin jossain ja todettiin, etta Edinburghin linna oli kiinni. Sitten kierrettiin parit second handit (olivat aivan ehania...) ja asemalle odottamaan junaa. Asemallakin oli yllatys yllatys muuten ihan mukavan kylma.

Sitten kun vihdoin selvitiin meidan majoitustiloihin illalla, niin eikohan puhelin soi. Tytot paasisistteko huomenna toihin? Karo lahtee tanaan kotiin. Eli siis yks Ahvenanmaan tytto lahti viime yona kotiin ihan yllattaen ja me saatiin sitten aamuvuoro. Uppeeta.

By the way sateella taalla tippuu vesi katosta lahes jokaisesta mahdollisesta kohdasta.

"Lunta"

Tanaan satoi jotain lumen tapaista. Aurinko paistoi kovasti ja samalla jotain mossoa tippui taivaalta. Vaikka taalla ei pakkasta olekaan niin on taalla kylla ihan kiitettavan kylma. Pahimpina paivina kun menee ulos niin iho on ihan kananlihalla.

Meidan huoneen ikkunat on niin hyvin eristetyt, etta kun vahan tuulee niin viima vain viuhahtaa meidan huoneen lapi. Tanaan kun on hyvin tuulinen paiva, niin tuuli riepotteli meidan huoneen oveakin. (Se ovi siis oli ihan kiinni, lukossa ja sisalla, mutta kun se on niin huono...) Kuului vain jysk jysk...

Se lukko siina ovessa on kylla aika hauska kaveri. Tanaan aamuvuoron jalkeen olitaisiin menty takaisin sinne luukkuun, mutta lukko ei huolinut avainta. Saadettiin aikamme ja mentiin sitten respaan sanomaan, josko joku sen korjaisi. Ei korjaaja ollut (onneksi) heti paikalla joten jouduttiin odottelemaan jonkun aikaa. Siina avainta pyoritellessani, kysyin etta oliko Annika vaihtanut avainnauhaa. Ei ollut vaihtanut. Akkia takaisin huoneeseen ja ovi auki oikealla avaimella.

Ruokaa

Koska ruoka on hyvin tarkea asia niin taytyy sillekin myontaa oma sivunsa.

Aamupala on varmaankin parasta mita Britannia tarjoaa. Sita syodaan hotellilla puol kaheksan ja kymmenen valilla (henkilokunta kymmenen jalkeen). Jos ostaa meidan hotellissa erikseen aamupalan niin siita saa maksaa melkein £12. Siihen sitten sisaltyy kahvi/tee, paahtoleipa, murot, luumuja, mandariineja, greippia, jugurttia, croissantit, muffinssit, sampylat jne. Lampiman ruoan virkaa ajaa pavut tomaattikastikkeesa, kumiset makkarat, friteeratun oloiset perunajutut, makkaraa joka on mustaa, paistetut kananmunat, munakokkeli, paistetut tomaatit, lammitetyt herkkusienet ja varmaan viela jotain jonka jatin mainitsematta. Valinnanvaraa siis todellakin on.

Lounas(klo12.30 asiakkaille, minulle 12.00) & paivallinen(klo 19.00 asiakkaille, minulle 18.00) onkin sitten vahan eri juttu. Tuoreita kasviksia tuskin koskaan nakee ja lammitetyt maistuvat vedelta. Nama ihmiset taalla luulevat varmaankin tekevansa terveellista ruokaa, kun jattavat suolan pois lahes kaikista ruoista. Sita saa olla lisaamassa lahestulkoon jokaiseen lampimaan ruokaan. Niin ja tuoreita kasviksia nakyy todella harvoin Hoyrytetyt maistuvat vedelta ja kun meilla oli naisporukka taalla syomassa, jatti suurin osa heista kasvikset syomatta... Ranskanperunoita kaytetaan paljon ja tavalliset perunat on hyyyvin pikkuiruisia. Minakin syon taalla yleensa 5-6 miniperunaa, kun kotona tulee popsittu ehka 2,5 ;)

Jalkiruokiakin on tullut nahtya (ja syotya, koska olisihan saali heittaa hyvia jalkkareita roskikseen...), koska hotellissa ollaan. Kaikista hassuin jalkkari on silmissani juusto&keksit. Miten joku haluaa jotain suolaista jalkkariksi? Noh onhan siina ne keksit, mutta silti... Tuulihatut tekevat hyvin kauppaansa samoin kuin jaatelo ja muut maitojutut kuten Suomessakin.

Elintason romahdus

Nyt ollaan sitten muutettu siihen huoneeseen jossa olisi tarkoitus viettaa aikaa viela tammikuun alkuun saakka. Ihme kylla huoneessa on jopa ikkuna ja tuuletustakin on jopa ajateltu, silla se on yksinkertainen ja siina on pienia kolosia joista vetaa aika mukavasti.

Olin kuitenkin nopea ja otin pedin, joka ei ole ikkunan vieresta. Annika tajusi yolla, miksi niin tein ,koska oli palellut koko yon. Peitot taalla on sellaisia ohuita huopia ja pussilakanoista ei ole havaintoakaan. Nukutaan sellaisten yksinkertaisten lakanoiden kanssa, jotka loytyy aamulla ties mista.

En oikein ymmarra miksi kaksi naisihmista on laitettu pieneen kopperoon, kun taalla muut asuu yksin kaksi kertaa suuremmissa huoneissa kuin me.

Vessassa ei ole kasienpesuallasta, joten kadet taytyy kayda pesemassa kylpyhuoneessa. Partioleirillakin on takuulla parempi hygienia keittiovaella kuin meilla talla ;) Tuossa on myos kuva siita meidan kylpyhuoneesta. Letku joka roikkuu seinalta yrittaa olla joku suhkun tapainen. Toisesta hanasta siis kylmaa vetta tulemaan ja toisesta kuumaa. Sitten taytyy vain toivoa etta saisi jotain puhtaaksi. Pitkien ja paksujen hiusten pesusta ei kylla tule mitaan, Onneksi ostettiin pesuvateja.

Huoneen lukko on vahan velmu ja valilla kestaa muutamia minuutteja etta paastaan pois huoneesta. Toisaalta lukko on kylla niin huono, ettei mitaan arvotavaroita uskalla jattaa huoneeseen. Noh toistaiseksi televisio on viela toiminut ja Simpsonit pyorii joka ilta. Taytyy vaan tottua tahan turhaan retroiluun.

Kahvin (tai siis teen) kaatamista...

Paasimme tanaan sitten aloittamaan oikein tyot. Kukaan ei oikein tiennyt mistaan mitaan. Yllattavaa. Paistettiin (paahdettiin) paahtoleipia ja vietiin niita mummoille poytiin. Niin ja kiillotettiin haarukoita ja veitsia. Mummot olivat oikein mukavia. Unkarilaisten tyokavereiden puheesta ei oikein ota selvaa. Ei kylla ota skottienkaan.

En oikein osaa keskittya tahan kirjoittamiseen, kun koko ajan nakyy kuinka paljon on aikaa jaljella. (Taaskaan)

Nyt ollaan sitten kirjastossa ja puoli seiskalta alkaisi iltavuoro.

Mammi saat ne hiustenpesu instructionit, kunhan inspiroidun. Sveitsilaiset on varmaan sen verran viisaita, etta lavuaarissa on vain yksi hana. Taalla on nimittain kaksi hanaa per lavuaari. Toisesta tulee kylmaa ja toisesta kuumaa. Hampaita pestessa taytyy tosissaan kayttaa mukia, jos ei halua polttaa/jaadyttaa suutansa...

Skotlantia

Heipa hei

Olen selvinnyt hengissa Skotlantiin asti. Nyt vaan on aika kinkkista miten taalta paasee pois. Siis kun lennot on Lontoosta sunnuntaina, mutta en ole viela keskinyt miten sinne Lontooseen sitten paasee.

Meidat on nyt toistaiseksi majoitettu ihan oikeaan hotellihuoneeseen. By the way minua ei voisi vahempaa kiinnostaa tata blogia, kaiken lisaksi kun tuossa vilkkuu tuollainen luku, joka maaritaa kuinka kauna minulla on viela nettiaikaa jaljella. Pahus nappiksessa ei ole pistetita aalle oolle.

Hiustenpesu on muuten aika operaatio taalla.

Nalkaan emme ole kuolemassa.

Jee. Jee.

Olenpa nyt sitten tehnyt tamankin :P